Tervetuloa Soidinpolun kennelin kotisivuille tutustumaan koiriimme. Soidinpolun kenneliin kuuluu koirien lisäksi Günter Schwab (harrastanut lyhytkarvaisia saksanseisojia vuodesta 1979 lähtien) ja avovaimo Pirjo Niemelä (harrastanut lyhytkarvaisia saksanseisojia vuodesta 1991 lähtien). Kasvatamme pienmuotoisesti lyhytkarvaisia saksanseisojia. Kasvatustyössä kiinnitämme eniten huomioon koiran hyvän luonteen ja rotustandardin mukaiseen monipuolisuuteen. Itse käytämme koiriamme monipuolisesti maalintujen, vesilintujen ja pienpetojen metsästykseen.


Kun aloitin aikoinaan metsästämisen, tulivat melko äkkiä myös koira-asiat ajankohtaisiksi, varsinkin kun meillä kotona oli ollut koiria (mäyräkoiria). Mieli teki kyllä seisovaa kanakoiraa, sillä ajatus, että koira seisonnalla ilmoittaisi minulle löytäneensä riistaa kiehtoi tavattomasti, mutta kun Tauno V. Mäki kirjoitti kirjassaan “Metsästyksen taito“, että “kanakoiran koulutus vaati paljon aikaa ja kärsivällisyyttä ja myös opettajalta määrättyjä taipumuksia (enkä ollut varma onko minulla määrättyjä taipumuksia, enkä edes tiennyt mitkä ovat ne ”määrättyjä taipumuksia”) ja olisi parempi, että aloitteleva metsästäjä hankkisi itselleen valmiiksi harjoitetun koiran“, mihin minulla ei ollut varaa, niinpä hankin ensimmäiseksi metsästyskoirakseni ajokoiran. Siitä tuli kyllä hyvä-ääninen ja periksiantamaton ajaja, mutta metsästysmuoto ei sinänsä tyydyttänyt minua, koska koira oli niin paljon pois näkyvistä. Haluisin yhteistyön koiran ja isännän välillä olevan tiiviimpi. Suoritin kumminkin myös ajokoiratuomarin kortin ja toimiin monta vuotta ajokoiratuomarina, myös silloinkin kun minulla oli jo saksanseisoja. Luin paljon kirjoituksia seisojista, liityin Saksanseisojakerhoon ja kävin joskus metsällä yhden tutun kanssa, jolla oli silloin lyhytkarvainen saksanseisoja. Koira oli erittäin hyvä metsästyskoira ja sitä kautta tuli selväksi, että sen pitää olla lyhytkarvainen saksanseisoja.

Vihdoin vuona -79 kylmänä helmikuun päivänä hain Helsingistä tyttäreni Ursulan kanssa ensimmäisen lyhytkarvaisen saksanseisojani pennun Totti Turuselta ja Ghita Turuselta nyk. Herrgård. Sen virallinen nimi oli Orres Royja tuttaville Tina ja siitä se sitten lähti. Toinen, myös lyhytkarvainen saksanseisoja, oli nimeltään Pellonpekon Asta. Kolmas oli ensimmäinen tuontikoira Saksasta ja sen nimi oli Ella vom Meynautal. Neljäs on toinen tuontikoira Saksasta ja sen nimi on Lola vom Meynautal. Viides ja toistaiseksi viimeinen on oma kasvatti Soidinpolun Alma, emä Lola vom Meynautal ja isä Kaisa Liedeksen omistama erinomainen nuori uros FIN MVA Ytterforsens Helge.

Haluan tässä julkisesti kiittää Vilho Laitista, edesmennyttä Heikki Nygreniä Lievestuoreelta, kuuluisan Rakunamäen kennelin perustajaa ja Totti Turusta, jotka auttoivat ja neuvoivat aloittelevaa kanakoiraharrastajaa, välillä oikein kädestä pitäen. Kiitoksia myös kaikille tuomareille, joilta sain kokeiden kritiikissä tai henkilökohtaisissa keskusteluissa kokeiden aikana, tai kokeiden jälkeen, arvokkaita vinkkejä ja neuvoja metsästyskoirankoulutuksesta. Kiitoksia myös kaikille muille seisojan omistajille, kun he kertoivat avoimesti omista ongelmistaan ja miten he niistä selvisivät. Vaikka niitä konsteja ei aina voi soveltaa suoraan oman koiraan, johtuen esim. olosuhteista, tai koiran luonteesta, niin soveltaen voi hyvinkin päästä tulokseen. Viekäämme tätä hienoa harrastusta yhdessä eteenpäin!

Valokuvaus: Otan tilanteessa aina ensin kameran käteen ja sitten vasta haulikon.
Metsästys: Olen Sisä-Suomen metsästysseuran jäsen ja toiminut siellä tähän mennessä (v. 2008) 16v riistanhoitojaoksen vetäjänä, johtokunnassa olen ollut 16v, josta 10 v puheenjohtajana ja 2v varapuheenjohtajana.
K-S kanakoiraharrastajat: Olen perustajajäsen ja olin johtokunnassa 5 vuotta.

Monia teitä pitkin pääsee Roomaan, eli yhtä ainoa totuutta ei ole olemassa, ei koiran koulutuksessakaan!